KERAVAN HISTORIAA			MATKATAAN AJASSA
	Lukijalle Kuvataidetta museolla ja kartanossa Museoyhteistyö Museotarinoita Museorunoja Kartanossa kummittelee Kivikausi Nimieni historiaa Esineen historia Vanha esine kertoo Aikamatka entisajan kouluun Vanhan ajan koulu Kotini pohjapiirros Keskiaikainen linna Muinaisia Roomalaisia Keravalla? Perinteet elävät Kahvilakysely Museopäiväkirja Yhteystiedot		Lukijalle Keravana museo ja Kurkelan koulu ovat tehneet yhteistyötä pitkään. Yhteistyössä yhdistyvät museon henkilökunnan historian osaaminen ja kouluväen pedagoginen näkemys. Erilaisten lähtökohtien, mutta yhteisen päämäärän, tiimoilta on onnistuttu luomaan paitsi tiedollista kasvua niin erityisesti ikimuistoisia elämyksiä, jotka ovat tehneet historiasta elävää ja kiinnostavaa, jopa jännittävää. Kuvataidetta museolla ja kartanossa Kolmas luokka aloitti pyöräilyharjoitukset heti lukuvuoden alussa. Syksyinen aurinko lämmitti mukavasti, kun kieli keskellä suuta taituroimme polkupyörillä Keravan museon pihaan. Oppilaat jakaantuivat viiteen eri ryhmään ja jokainen ryhmä asettui eripuolille museon pihaa ja ympäristöä piirtämään museon rakennuksia. Taiteilijat keskittyivät tarkastelemaan rakennusten muotoja ja yksityiskohtia. Samalla Leena Järnfors kiersi kertomassa, mihin tarkoitukseen mikin rakennus oli aikoinaan tehty ja mistä se oli peräisin. Oppilaille ei ollut itsestään selvää, mihin mm. aittaa tai riihtä oikein oli käytetty. Museon pihalla työt väritettiin liiduilla ja pyöräily takaisin kouluun alkoi. Koulussa taideteokset maalattiin vielä vesiväreillä. Museoyhteisyö - Käymme yhdessä ain... Teimme alustavan idealuettelon yhteisvoimin museoasiantuntija Leena Järnforsin ja Kurkelan koulun opettajien kesken. Tarkoitus oli, että opettaja valitsee jonkin listan aiheista tai keksii uusia. Ideana on oppiminen ja museo - tavalla tai toisella. Sovimme, että mahdollisimman paljon kirjoituksista tehdään tietokoneella, sillä näin tämän julkaisun tekeminen onnistuisi parhaiten. Samalla oppilaat soveltavat tietoteknisiä taitojaan ja ovat myös siten osallisia julkaisun toteuttamisessa. Pitkän keskustelun jälkeen päätimme, että samaa aihetta voivat toteuttaa useatkin luokat. Pääasia koulussamme on laadukas opetus ja oppiminen, missä julkaisun sisältö ei voi sanella sitä, mitä oppilas tekee. Museotarinoita Toisen luokan oppilaat kävivät Keravan museolla. He tekivät pienoismallit museon rakennuksista ja kirjoittivat tarinoita, miten he itse elivät ja mitä tekivät näissä rakennuksissa entisinä aikoina. Toisin sanoen oppilaat ikään kuin elivät menneisyyttä eläytyen museon maailmaan ja vanhaan todellisuuteen. Museorunoja Museo virittää oppilaat runoudenkin pariin. Runoihin saa sisältöä, kun runoilija on kuullut aiheeseen liittyviä tarinoita tai tietoja. Myös vierailut runojen kohteissa auttavat siivittämään runokeijua kohti runouden maailmaa. Kartanossa kummittelee Kummituksiahan asuu liki kaikissa vanhoissa taloissa, kartanoista nyt puhumattakaan. Neljännen ja kuudennen luokan kummitustarinoiden virikkeenä oli vierailu tyhjyyttä huokuvassa Keravan kartanossa, joka sijaitsee yksinäisellä paikalla pienen mäen laella vartioiden ympärillään avautuvaa peltomaisemaa. Oli syksyinen syyspäivä, kun museoasiantuntija Leena Järnfors kertoi oppilaille tositarinaa Keravan kartanossa olevasta kummituksesta. Pikainen pyöräily kouluun ja oma kummitustarina alkoi elää. Tapahtui kivikaudella jossain Keravalla Keravalla on asuttu aina kivikaudesta saakka. Jäänteistä kivikaudesta on löytynyt eri puolilta Keravaa. Suomen historian alkuvaiheiden opiskelu onkin hyvä aloitta omalta paikkakunnalta. Nimieni historiaa - Lapset toimivat tutkijoina Miksi minun nimeni on juuri tämä? Miten olen nimeni saanut? Liittyykö nimeeni jotakin erityistä nimenantoperinnettä? Miten nimet ovat ylipitäen muodostuneet ja kehittyneet? Mistä ovat sukunimet peräisin? Tuttuja kysymyksiä, jotka liikkuvat varmasti jokaisen mielessä elämän jossakin vaiheessa. Esineen historia Viidennen luokan oppilaat tutkivat parityönä esineiden kehityshistoriaa. Projekti intergroitui sekä historian että äidinkielen meneillään oleviin oppisisältöihin. Opettaja oli tehnyt työskentelyn helpottamiseksi listan mahdollisista valittavista esineistä ja etsinyt näihin liittyvää lähdemateriaalia. Valittavia esineitä olivat mm. kello, tykki, televisio, tietokone ja auto. Lähdemateriaali oli poimittu koululla käytettävistä yleisimmistä tietokirjoista ja internetistä. Lähdemateriaaliksi valittiin sellaista tietoa, joka sisälsi paljon kronologista, selkeää tietoa esineen kehityksestä. Vanha esine kertoo Flash 854kt Vanhalla esineellä saattaa olla uskomaton tarina "kerrottavanaan". Esine on saattanut kulkea pirkiäkin matkoja omistajansa taskussa tai matkalaukussa paikasta ja seikkailusta toiseen. Neljännen luokan oppilaat saivat tehtäväkseen etsiä kotoaan jonkin vanhan esineen ja kysyä esineen alkuperäiseltä omistajalta tai jotakulta muulta esineensä liittyviä tarinoita. Aikamatka entisajan kouluun Aikamatkamme vanhanajan kouluun oli oppilaista varmasti yksi hauskimmista tapahtumistamme, koska kadulla vastaan tulevat oppilaat kyselevät jatkuvasti, että "koska me taas jatkamme sitä kivaa juttua". Viikon kestävän oppimisjakson aikana olikin monenlaista mielenkiintoista ja hauskaa tekemistä: luentoja, historiallisia kävelykierroksia, liikuntaa, käsitöitä, kirjoittamista, laskentoa, biologiaa, juhla yms. Vanhan ajan koulu Kolmannessa luokassa keskusteltiin, miten voitaisiin osallistua museoprojektiin. Ensimmäinen ajatus oli tutkia vanha ajan koulua. Idean takana oli edellinen projekti, jossa koko koulu eli vanhan ajan koulua. Oppilaat pukeutuivat entisajan kouluasuihin, kouluun tuotiin vanhoja koulutarvikkeita, leikittiin vanhoja pihaleikkejä jne. Yhtenä päivänä tuotiin kotoa omat eväät, jotka noudattivat 50- ja 60 -lukujen perinnettä. Projekti päättyi kansakouluhenkiseen juhlaan. Kotini Pohjapiirros Kolmannessa luokassa keskusteltiin, miten voitaisiin osallistua museoprojektiin. Ensimmäinen ajatus oli tutkia vanha ajan koulua. Idean takana oli edellinen projekti, jossa koko koulu eli vanhan ajan koulua. Oppilaat pukeutuivat entisajan kouluasuihin, kouluun tuotiin vanhoja koulutarvikkeita, leikittiin vanhoja pihaleikkejä jne. Yhtenä päivänä tuotiin kotoa omat eväät, jotka noudattivat 50- ja 60 -lukujen perinnettä. Projekti päättyi kansakouluhenkiseen juhlaan. Keravalla ei ennen ole ollut keskiaikasta linnaa - Nyt on useita Viidennen luokan oppilaat tutustuivat keskiaikaisiin linnoihin oppikirjan tarjoaman materiaalin, diakuvien ja museohenkilökunnan kertoman kautta. Historian oppisisältöihin liittyen opiskelimme miksi linnoja rakennettiin Suomeen keskiajalla ja missä niistä tunnetuimmat sijaitsevat. Tutkimme kuvien avulla lähinnä Turun linnan, Hämeenlinnan, Olavinlinnan ja Viipurin linnan arkkitehtuuria. Keskiaikaisen linnan tunnuspiirteiksi havaittiin muun muassa: vahvat muurit, keskuslinna, tornit ja linnanpiha. Muinaiset Roomalaiset Keravalla? Kurkelan koulun kuudesluokkalaiset opiskelivat innolla antiikin Roomaa talvella 2002. Keisarien ja muiden valtakunnallisten asioiden hahmotuttua tuntui siltä, että nyt olisi syytä keskittyä tavallisenkin ihmisen elämään jollain lailla. Niinpä päätin rakennuttaa oppilailla pienoismallit roomalaisesta talosta. Malleja haimme museon avustuksella kirjoista. Oppilaille hahmottui kaksi vaihtoehtoa: ylimysperheen omakotitalo tai tavallisen kansan vuokrakasarmi. Kävimme yhdessä läpi rakennetta: puutarhaa ja atriumia. Kaikkea ei tosin pystynyt toteuttamaan, joten kaikista taloista puuttui lopulta atrium. Lisäkysymyksiä heräsi tietenkin työtä tehdessä esim. käytettiinkö silloin ikkunalasia jne. Näitä kyselimme sitten sähköpostitse museon asiantuntijoilta. Perinteet elävät Osa historiaprojektin aihepiiriä ovat perinteet, jotka toistuvat kouluvuodessa uudestaan ja uudestaan. Näitä ovat kaikki juhlat, vuotuiset merkkipäivät, kansalliset tapahtumat ja kirkkovuoden juhlat. Oma osansa muodostavat paljon odotetut abien ajelu ja vanhojen tanssit. Kavilakysely ja juhlakahvit Koulussamme järjestettiin laajamittainen kysely kahvinjuonnista aikojen saatossa. Lähinnä keskityttiin elossa olevien ihmisten haastatteluihin. Jokaiselle oppilaalle jaettiin kahvikysely, jolle piti etsiä sopiva vastaaja. Vastaajan tuli olla yli 50-vuotias. Vastauksia tuli kiitettävästi - lähestulkoon kaikilta. Jokainen luokka kokosi oman luokan saamista vastauksista yhteenvedon ja lopuksi kuudesluokkalaiset kokosivat kaikkien yhteenvetojen pohjalta loppuyhteenvedon. Museopäiväkirja Kuluneen lukuvuoden aikana jokainen kolmannen luokan oppilas on pitänyt henkilökohtaista museopäiväkirjaa. Siihen koottu mietteitä museovierailuista ja koottuja muistiinpanoja asiantuntijoiden kertomista tarinoista ja alustuksista. Päiväkirjaa on elävöitetty piirroksin.
© Keravan kaupunki			Keravan Historiaa    Suomalaisuus    Kansainvälisyys    Monikulttuurisuus