Matkataan Ajassa - Keravan Historiaa


KERAVAN HISTORIAA		ELÄMÄÄ KURKELASSA
	Kotiseututietoutta rakentamaan Mikä on Kurkela? Keravan nimien historiaa Katkelmia Kurkelan historiasta Kurkelan koulu kulkee kehityksen eturintamassa Kurkelan päiväkoti Kurko - kurki vai mörkö? Kurkela oli maaseutua vielä 1960-luvulla Raemaan mökistä se alkoi Tasakatto vai harjakatto -kumpi parempi? Arabikylässä viihdytään jo kolmannessa polvessa Kurkelan palvelut Kajavankatu - lintu vai runoilija Terijoelta Takapajulaan? Kurkelan lasten leikkejä Kadonneita lajeja etsimässä Tiesitkö? Riimejä, mietteitä ja runoja Muutto Kurkelaan Kurkela vuonna 2050 Kurkelan torpat ja varhaisimmat maanomistajat Yhteystiedot	Kurkelan elämää -julkaisu kertoo Kurkelan alueen historiasta, nykyisyydestä ja hivenen tulevaisuudestakin paljolti oppilaiden kynän jäljen piirtäminä tarinoina ja artikkeleina. Kirjoittajina on niin entisiä kuin nykyisiä Kurkelan koulun oppilaita mutta myös alueen aikuisia. Teoksen toteukseen ovat osallistuneet monet Kurkelan asukkaat kertomalla omia kokemuksiaan kaupunginosan kehittymisestä ja antamalla materiaaleja kirjoittajien käyttöön. Kurkela on kurkelalaisten yhteinen asuinalue, joka kehittyy yhteistyöllä. Tästä mm. Kurkelan koulun rakentaminen on hyvä esimerkki. Tämä julkaisukin on syntynyt koulun ja alueen asukkaiden sekä erityisesti Keravan museon yhteistyön tuloksena. Julkaisun toteuttamisen on mahdollistanut museoviraston myöntämä apuraha. Tämä teos palvelee Kurkelan koulun ja Keravan museon monivuotista yhteistyötä, mikä on osa opetushallituksen Suomen Tammi -hanketta. Parhaimmillaan julkaisu on osa Kurkelan historiaa. Pienenkin jutun, kuvan tai pienoismallin taustalla saattaa olla syvällinen oppimisprosessi. Olemme kiitollisia siitä, että Kurkelan alueella on hyvä oppia ja oppiminen kiteytyy mm. tällaiseen upeaan kokonaisuuteen. Kotiseututietoutta rakentamaan Mistä olen kotoisin? Missä ovat juureni? Miten ennen elettiin? Nuo kysymykset nousevat hyvin usein nykyajan ihmiselle mieleen. Lapsuuden kotikonnut ovat kaikille meille elämämme virrassa paikkoja, joihin voimme mielessämme kulkea levähtämään, unohtamaan ympäröivän kiireen. Kiintyminen kotiseutuun edellyttää myös tietoutta seutumme historiallisesta kehityksestä, sukupolvien työstä ja elämästä. Mikä on Kurkela? Kurkela on osa Kalevan kaupunginosaa Keravalla. Kun katujen kulmissa alkaa tulla vastaan lintujen nimiä, kulkija voi päätellä tulleensa Kurkelaan. Keskustasta Väinämöisentietä kohti pohjoista ohikulkeva näkee Kurkelan kyltin hieman ennen MAP-kirkkoa, joka paremmin tunnetaan mormonikirkon nimellä. Keravan nimien historiaa Halusimme selvittää joidenkin keravalaisten paikannimien syntyä. Ulpu Lehti on selvitellyt laajemminkin keravalaista nimistökehitystä Kerava-Seuran Kotikaupunkini Kerava -julkaisuissa. Oppilastoimittajat: Mikael Venäläinen, Niina Töytäri Katkelmia Kurkelan historiasta Aalloppi alikulku, Kivikausi Kurkelassa, Helsinki-Hämeenlinna - rata, Porvoon rata, Sibelius Kurkelan koulu kulkee kehityksen eturintamassa Keväällä 1987 alkoi jo lumi sulaa, kun osallistuin Kurkelan koulun rakennustyömaakokouksiin. Oma into oli valtava. Arkkitehti Heikki Halsti pisti kynänsä tekemään uusia muutoksia virkamiestyöryhmän ehdotukseen. Kouluun saatiin hiukan lisää joustoa ja väreihin klassillisuutta ja ajan hammasta kestävää vaaleutta. Rakennuspäällikkö Aarto Mäkinen johti kokouksia tiukalla ja asiallisella otteella ja realismia korostaen. Teksti: Pekka Rokka Kurkelan koulun rehtori Kurkelan päiväkoti Päätös Kurkelan päiväkodin rakentamisesta tehtiin huhtikuussa 2000. Päätöksen taustalla oli paitsi alueen tarve päivöhoitopaikoista, myös Keskustan päiväkodin remontointi sekä Kurkelan koulun toive saada päiväkoti koulun yhteyteen. Vilja Rekonen-Vanhala päiväkodin johtaja Kurko - kurki vai mörkö Kaikki uudet yritykset, firmat ja koulut aloittaessaan haluavat erottua ja luoda itsestään kuvallisen viestin, joka kiinnittää sen ympäristöönsä ja toiminnalliseen viitekehykseensä. Jo heti ensivuosina Kurkelan koululle tahdottiin luoda oma kuvallinen tunnus, logo. Toiveet tulivat huoltajilta. “Logolla varustettu viesti erottuu muusta paperiviestistä”. Niinpä koulussa järjestettiin avoin suunnittelukilpailu, johon saivat osallistua oppilaat ja huoltajat. Tuohon aikaan 1980-luvun lopussa yrityslogoissa oli vielä vallalla kuvaan yhdistetty kirjaintunnus tai nimi. Kurkela oli maaseutua vielä 1960-luvulla Aarne Pitkänen on 74-vuotias entinen kaupunginsihteeri. Hänellä on vaimo, kolme aikuista lasta ja kuusi lastenlasta. - Muutin Keravalle vuoden 1963 alussa Äänekoskelta, kun minut valittiin Keravan kauppalan sihteeriksi, Aarne kertoo. Perhe muutti Kurkelaan Terhikintielle vuoden 1968 alussa, jolloin oli saatu valmiiksi oma talo. - Kurkela oli vielä 1960-luvun puolivälissä melkoista maaseutua. Kurkelan koulun tontti oli niittyä. Talvisin johti vakituinen hiihtolatu keskustasta niityn poikki pohjoiseen Sikakorven kallioille. - Niittyalueen pohjoissuuntamilla oli kolme puolitoista kerroksista omakotitaloa. Ne oli rakennettu jo 40-50 -luvulla, Aarne Pitkänen muistelee ja jatkaa: Raemaan mökistä se alkoi kun Raemaan perhe sodan jälkeen noin viisikymmentä vuotta sitten saapui Kurkelaan, ei paikalla ollut juuri mitään. Arabikylän puolella oli Keravan kartanon peltoja, kartanon vanhojen torppien perustuksia, lähde nykyisen Koirapuiston paikkeilla ja pohjoispuolella Nuorisovankilan maata. Tie Keravan keskustaan kulki Kurkelan aallopin kautta tai sitten keskustaan mentiin luvatta kartanon peltojen poikki tai rautatietä pitkin. Raemaat rakensivat tasakattoisen pienen mökin valtion luovuttamalle maalle ja naapuristoon tuli muitakin siirtolaisia. Melkoisessa erämaassa oltiin, sillä lähin puhelinkin oli Mattilassa eli Postlarissa Kytömaantien varrella tai piti mennä asemalle asti. Tasakatto vai harjakatto -kumpi parempi? Oppilastoimittajat haastattelivat kahta keravalaista, Kurkelan Arabikylässä asuvaa kansalaisvaikuttajaa ja poliitikkoa. Heikki Komokallio ja Olli Rautsiala edustavat kahta eri leiriä: Pitäisikö Arabikylän olla tasa- vai harjakattoinen? Oppilastoimittajat: Tiia Torvinen, Sasu sauvolainen, Samu Saarinen, Kaisa Reinikainen, Sari Siltala. Arabikylässä viihdytään jo kolmannessa polvessa Hukan ja Peltosen perheet ovat asuneet Keravalla jo kolmen sukupolven ajan. Marjatta Hukka on hieman yli 60- vuotias ja on työskennellyt toimisto- ja liikealalla. Oppilastoimittajat: Toni Peltonen, Sasu Savolainen. Kurkelan palvelut Bilis-sali, Kiddy House, Kotiköyry, Mormonikirkko, Perheneuvola Squash-halli Oppilastoimittajat 6. lk Kajavankatu - lintu vai runoilija? Kuneliuksen Mika muutti Kurkelaan 7- vuotiaana 1977 ja asui Kajavankatu nelosessa 22-vuotiaaksi asti. Talossa oli uima-allas, mahtava juttu! Kajavankatu oli valmiiksi rakennettu, mutta lähiympäristössä oli vielä tilaa seikkailuille. Kalliot Arabikylän takana, Kytömaan alue ja tietty Kurkelan koulun paikalla ollut futiskenttä. Terijoelta Takapajulaan? Tarmo Kirjonen ehti kokea monenlaista sen jälkeen, kun perhe lähti 11. lokakuuta 1939 sotaa karkuun Terijoelta. Talvisodan aika elettiin Kerimäellä ja isän palattua rintamalta lähdettiin Järvenpäähän. Kun Järvenpäässä jäätiin junasta pois, pudottiin kurkkua myöten mutaan. Hirveiltä nämä alueet silloin tuntuivat, sillä Terijoella oli vedetty asfalttitie läpi kylän jo 1929, samana vuonna kun Tarmo syntyi. Kurkelan lasten leikkejä Hevosleikki, Hippa, Leikki Kurkelassa, Keinupersis, Leikin Aku -hippaa, Sokko, Vinkki jne. Hevosleikkiä leikitään näin. Valitaan hevoset, joitaa ollaan. Yksi leikkijä on hevosten johtaja. Leikkiä leikitään yleensä Saran kotona. Hevoset seikkailevat. Hevoset ovat villejä. Kaikki leikkijät ovat hevosia. Hevoset seisovat, juoksevat ja tekevät kaikkea kivaa. Leikin leikkiä parhaan kaverini Saran kanssa. Rosamari Rissanen 3. lk Kadonnieta lajeja etsimään! Esa Pitkänen, biologian ja maantiedon vanhempi lehtori Nikkarin lukiosta on perehtynyt Keravan luontoon ja ympäristöön työnsä ja harrastustensa puitteissa. Hänen toimittamansa artikkelin pohjalta kerromme Kurkelan luonnon historiasta ja nykytilasta. Tiesitkö? Tiesitkö? Kuntaliitto kehotti kuntia valitsemaan nimikkolajinsa vuonna 1996. Nimikkolajit antavat myönteistä näkökulmaa yhteiseen ympäristöön. Nimitysvalintoja koordinoi Suomen Kuntaliitto. Lajien nimeämiseksi asiasta ilmoitettiin aikoinaan Keravan kaupungin ilmoituslehdissä. Kuntalaiset saivat esittää omia perusteltuja esityksiään nimikkolajeiksi. Keravan kaupungin ympäristölautakunta teki ehdotuksensa 2.6.1999. Ympäristölautakunta haluaa päätöksellään korostaa lajiston Keravan kaupungille luonteenomaisia piirteitä. Lautakunnan päätöstä ei kaupunginhallitus ole kuitenkaan vahvistanut. Riimejä, mietteitä ja runoja Kurkelan kiva koulu. Kurkelan koulussa kukat kastellaan. Kurkelan koulussa kakataan. Kurkelan koulun keinut katkeaa. Koulun kello kilisee. Kurkelan koulussa kaikki on kivaa. Kurkelan koulussa keitetään kesäkeittoa keskiviikkona. Muutto Kurkelaan Kurkela maailman kivoin paikka. Oli aamu ja heräsin kello 7.00. Menin alakertaan syömään aamiaista. Pöydässä isä sanoi, että me muutamme pian. Minä kysyin: -Miksi? Isä vastasi, että huoneemme ovat liian pieniä. Meillä oli kolme kerrosta, vaikka ne olivatkin aika pieniä. Minä ja veljenikin jouduimme asumaan samassa huoneessa ja kun saimme pikkusiskon, se vain pahensi asiaa. Isä oli löytänyt Kurkela -nimisestä paikasta sopivan talon. Kurkela vuonna 2500 Kurkelan liikuntakenttä 2500 -luvulla Kurkelan liikuntakentän paikalla on hotelli, joka on päällystetty sen ajanjakson taiteella. Hotellin yhteydessä on näköalatorni joka on 200 metriä korkea, jotta pystyy näkemään lentomobiiliruuhkien yli. Tämän teoksen nimi on Hotelli Kurkelan kulma. Sen omistaa vanha nainen, joka on maalannut hotellinsa itse. Hänellä oli ongelmia maalauksen kanssa, koska nainen ei ollut koskaan ennen maalannut. Hotelliin on liitetty kaksi tornia, jossa on varsinainen hotelli. Isommassa osassa on juhlatiloja kuten tanssilava 20x30 m. Hotellissa on uima-allas ja sauna alimmassa kerroksessa. Satu Jokinen, Sarita Fischer, Vesa Hiltunen ja Aarne Leinonen 4. lk Kurkelan torpat ja varhaisimmat maanomistajat Pääosin Kurkela on rakennettu Yli-keravan vanhojen maakirjatalojen, Postlarin eli Mattilan ja Keravan Kartanon eli Humlebergin maille. Vielä vuosisadan vaihteessa maaseudun tilaton väestö olivat se työvoima, jonka avulla kartanoiden ja suurtilojen hoito sujui. Torpparit olivat tilattoman väestön yläluokkaa, joilla oli hallinnassaan kartanon maata. Vuokra maksettiin kartanolle päivätöinä eli taksvärkkinä. Keravan kartanolla oli aikoinaan kuusi torppaa, joista pari sijaitsi Kurkelan alueella.
© Keravan kaupunki		Keravan Historiaa Suomalaisuus Kansainvälisyys Monikulttuurisuus

KERAVAN HISTORIAA

ELÄMÄÄ KURKELASSA